PSYKOTERAPIAKLINIKALLA

Kehitetään ja tutkitaan

Psykoterapiaklinikalla tutkitaan ja kehitetään psykososiaalisen auttamistyön ja psykoterapian ammattikäytäntöjä sekä työskentelymenetelmiä. Keskitymme erityisesti lähellä ihmisten luonnollisia elinympäristöjä ja arkea, yhteistyössä asiakkaiden kanssa toteutuvien, asiakasta osallistavien työskentelytapojen kehittämiseen. Perehdymme kiinnostaviin menetelmiin, sovellamme, jalkautamme sekä tutkimme niiden soveltuvuutta ja vaikuttavuutta. Tutkimme psykoterapiaklinikalla toteutuvaa terapiatyötä ja osallistumme monitoimijaisiin tutkimushankkeisiin. 

Yhteistyökumppaneitamme ovat mm. perhejärjestöt, yliopistot, ammattikorkeakoulut, THL, kunnat, sairaanhoitopiirit ja tutkijaverkostot.  Keskeisiä kysymyksiä ovat, mitä terapeuttisessa suhteessa tapahtuu, miten terapeutit työskentelevät ja mitä erilaisista työtavoista seuraa? Tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia hyödynnetään kehittämis- ja koulutusprosesseissa, yhteistyöhankkeissa ja -verkostoissa sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä.  

Tehdään psykoterapiaa

Tarjoamme rajoitetusti psykoterapiapalveluita tutkimus- ja kehittämishankkeisiimme liittyen pääasiassa perheille ja pareille; jonkin verran myös yksilöille. Tarvittaessa voimme työskennellä myös asiakkaidemme kodeissa. Tutkimus- ja kehittämistehtävän vuoksi toivomme asiakkailtamme myönteistä suhtautumista terapiatapaamisten mahdolliseen videointiin tutkimustarkoituksiin. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa klinikan toimintaa ja palvelut ovat asiakkaillemme maksuttomia. 

Terapiapalvelut ovat yksityisiä terveydenhuollon palveluita, joita ohjaavat ja säätelevät mm. lait potilaan asemasta ja oikeuksista, laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä, lastensuojelulaki sekä henkilötietolaki. Teemme vuosittain selvityksen toiminnastamme Etelä-Suomen lääninhallitukselle. Klinikalla toimii myös potilasasiamies, joka neuvoo ensisijaisesti sekä avustaa tarvittaessa potilasta ja hänen omaisiaan hoitoon tai kohteluun liittyvissä ongelmissa.

Asiakkaaksi

Meille et tarvitse lähetettä. Klinikan soittoaika on  tiistaisin kello 11.00−13.00,
puh. (09) 4150 3660. Harkitsemme terapian aloitukset työtilanteemme mukaan.

Äkillisissä kriisitilanteissa voi ottaa yhteyttä oman asuinalueen terveysasemaan.
Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskus toimii arkisin kello 9.00−16.00 puh. (09) 413 50 510.  Valtakunnallinen kriisipuhelin puh. 010 195 202 vastaa puheluihin ma-pe 9−06, la 15−06, su 15−22.

Henkilökunta                                      

Klinikan työntekijät ovat Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (Valvira) hyväksymiä eri tavoin koulutettuja psykoterapeutteja ja tutkijoita.

Kehittämispäällikkö, vaativan erityistason perheterapeutti, TtM Eira Tikkanen

Ylemmän erityistason kognitiivis-analyyttinen psykoterapeutti, perheterapeutti,
FM Sirkka-Liisa Kuitunen

Vaativan erityistason perheterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja Marjukka Laukkanen

Vaativan erityistason perheterapeutti, erikoissairaanhoitaja Olli Jäppinen

Sosiaalipsykologi, VTT, ylemmän erityistason kognitiivis-analyyttinen psykoterapeutti, projektipäällikkö Leena Ehrling

VTT, suunnittelija/tutkija Jukka Valkonen

Lisäksi psykoterapiaklinikalla työskentelee aika ajoin psykoterapeuteiksi kouluttautuvia harjoittelijoita.

Ajankohtaisia kehittämis- ja tutkimushankkeita

Perheen vahvuuksien, voimavarojen ja vaikeuksien arviointimalli (Family Assessement) on terveydenhuollon ja lastensuojelun asiakasperheiden kanssa työskentelyyn kehitetty, perheterapeuttisiin ideoihin pohjautuva työskentelymalli. Perheen arviointi on vaikeimpia tehtäviä, joita työntekijä voi kohdata. Lapsen kasvaessa perheessä, muodostaa juuri tuo perhe hänen kehitystään ja hyvinvointiaan keskeisimmin määräävän viitekehyksen. Perhe on myös oleellinen tekijä, kun arvioidaan lapsen avuntarvetta. Lasten hyvinvointi riippuu kyvystämme tunnistaa perheessä ne vahvuudet, joiden varaan voi rakentaa ja ne vaikeudet, joita pyrimme lievittämään. Kun perhettä arvioidaan kokonaisuutena, saamme tietoa lapsesta osana perheyhteisöä. Malli sisältää myös joukon menetelmiä, jotka auttavat perhearviointia suorittavaa työntekijää edistämään perheen kiinteyttä ja keskinäistä vuorovaikutusta.

Vuoden 2011 lopussa menetelmää osaa käyttää noin 500 ammattilaista eri puolilla Suomea ja siihen liittyvä tutkimus käynnistyy. Tutkimuksen tulokset valmistuvat vuonna 2012. Menetelmällä on hyvät mahdollisuudet vakiintua ”perusarviointimenetelmäksi” sosiaali- ja terveydenhuollossa. Menetelmän erityinen vahvuus on se, että arviointi toteutetaan yhdessä perheen kanssa ja se on jo sellaisenaan (5-7 tapaamista) perhettä auttava interventio.  Lisätietoja marjukka.laukkanen@mielenterveysseura.fi & olli.jappinen@mielenterveysseura.fi sekä www.koukes.fi

Perheterapiaa asiakasperheen kodissa  - terapeutin toimintaa ohjaavat ajatukset ja ammatillinen kehittyminen. Väitöstutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen monitieteisessä psykoterapian tohtorinkoulutusohjelmassa käynnistyi 2011. Kehittämis- ja tutkimushankkeeseen liittyvä koulutusohjelma sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille on vakiinnuttanut asemansa ammatillisena täydennyskoulutuksena. Kotona työskentelyyn liittyviä koulutuksellisia kehittämisprosesseja tarjotaan myös kohdennetusti eri ammattiryhmien ja organisaatioiden toimintaa tukevaksi. Lisätietoja www.koukes.fi ja eira.tikkanen@mielenterveysseura.fi 

Pari- ja lähisuhdeväkivallan hoitoon ja tutkimukseen paneutuva laaja Jyväskylän yliopiston koordinoima tutkimushanke käynnistyi vuonna 2009. Hankkeeseen liittyen tutkimme pariterapian mahdollisuuksia pari- ja lähisuhdeväkivallan hoidossa tekemällä pariterapiaa ja kokoamalla tutkimusaineistoa. Väkivaltateemaan liittyen teemme yhteistyötä Ensi- ja turvakotien liiton sekä Miesten keskuksen kanssa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan systeeminen- ja integroitu hoito- koulutusohjelma käynnistyi syksyllä 2010 ja on ensimmäinen laatuaan Suomessa.     Lisätietoja olli.jappinen@mielenterveysseura.fi 

Tunnekuuntelemis-mentelmän jalkauttamista jatketaan. Menetelmä antaa eväitä kuormittavien työtehtävien jälkeisten reaktioiden ymmärtämiseksi ja stressin hallintakeinojen lisäämiseksi. Menetelmä sopii käytettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, palo-, pelastus- ja turvallisuustehtävissä työskentelevien parissa, opetus- ja kasvatusalalla, palvelualalla sekä kaikilla niillä aloilla, joissa työtahti on kiivastahtista, henkisesti kuormittavaa ja joissa työntekijät kohtaavat työssään väkivaltaa ja/tai kuolemaa tai niiden uhkaa. Lisätietoja sirkka-liisa.kuitunen@mielenterveysseura.fi ja www.koukes.fi

Psykiatrinen diagnoosi perheessä ja terapiassa – tutkimus valottaa vuorovaikutustutkimuksen keinoin perheterapian haasteita kun aikuisella on psykiatrinen diagnoosi.  Katso julkaisut alla.  

Palaset kohdalleen – hanke.  Monimuotoisen perheterapian pilottihanke nuorten vaikeiden päihde- ja käytöshäiriöiden hoitoon. Yhteistyössä Euroopan MDFT- keskuksen kanssa.  Lisätietoja leena.ehrling@mielenterveysseura.fi.

Tunnekeskeinen pariterapia (EFT). Lisätietoja olli.jappinen@mielenterveysseura.fi

Julkaisuja:

2006

Kurri, K. (2006) Terapeutti moraalisena toimijana pariterapiassa. Perheterapia 4, 6-17.

2007

Kurri, K. & Wahlström, J. (2007). Reformulations of agentless talk in psychotherapy. Text & Talk - An Interdisciplinary Journal of Language, Discourse Communication Studies. Volume 27, Issue 3, Pages 315–338. 

2008

Kurri, K. (2008) Yhteistyösuhteen luominen asiakkaiden kotona toteutuvassa terapiassa. Perheterapia 1/08. SMS-Tuotanto Oy.

Tikkanen, E. (2008) Asiakkaan koti perheterapian haasteena. Perheterapia 3/08. SMS-Tuotanto Oy.  

2010

Ehrling, L. (2010). Paina kaasua, kun kuulet tunnetta – yhdistelmähoidot syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hoidossa. Perheterapia 4/10.

Ehrling, L. (2010). Yrittäjyyteen liittyvää yksinäisyyttä voi lievittää – kokemuksia Kilta-hankkeen ammatillisesti ohjatun vertaistukiryhmän tapaamisista.  Teoksessa: Okkonen Eila (toim.) 2010. Yrittäjän arki areenalla – hyvinvointia kiltatoiminnalla. Suomen Mielenterveysseura, Koulutuskeskus. Helsinki.

Kuitunen, S-L & Blomqvist, M. (2010). Tunnekuunteleminen. Tunne, kuule, ymmärrä ja keskustele. Käsikirja tunnekuuntelemisistunnon ohjaajalle. Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus. Helsinki.

Kurri,  K. (2010). Samanlaisia asiakkaita? Terapeuttien hämmennys homo-, lesbo-, bi- ja transparien kanssa työskenneltäessä. Teoksessa Liisa Tuovinen ym. (toim.) Tulla nähdyksi totena: Sukupuolisen moninaisuuden ja seksuaalisen suuntautumisen kohtaaminen.

Kurri, K. & Wahlström, J. (2010). The delicate process of formulating goals in couple therapy in the case of a psychiatric illness. The Journal of Family Therapy. (forthcoming)

Laukkanen, M.(2010). Perhearviointi – perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä. Kokemuksia ja ajatuksia Perhearviointimentelmän käytöstä. Perheterapia 2/11.  

Okkonen, E., Tikkanen, E. ja Mäkelä, E. 2010. Kiltamallin kirkastaminen – Pk-yrittäjien hyvinvointikilta. Teoksessa: Eila Okkonen (toim.) Yrittäjän arki areenalla – hyvinvointia kiltatoiminnalla. Suomen Mielenterveysseura, Koulutuskeskus. Helsinki.

Tikkanen, E. (2010). Kokemuksia kiltamentorina. Teoksessa: Eila Okkonen (toim.) Yrittäjän arki areenalla – hyvinvointia kiltatoiminnalla. Suomen Mielenterveysseura, Koulutuskeskus. Helsinki.  

© 2011